Elinvoimainen ja kilpailukykyinen Naantali – tärkeä yhteinen päämäärä

4.2.2017

Kaupunginhallituksen pj. Markku Tuunan ajatuksia Naantalin tulevaisuudesta

Elinvoimainen ja kilpailukykyinen Naantali – tärkeä yhteinen päämäärä

Sote-uudistuksen yhteydessä on keskusteltu myös siitä, jääkö kunnille ja kuntien päättäjille riittävästi tehtäviä, jotta esimerkiksi ehdokkuus kuntavaaleissa edelleen kiinnostaa kuntalaisia. Kysymys on perusteltu, koska sote-uudistuksen myötä yli puolet kuntien budjeteista siirtyy uuden maakunta- hallinnon päätettäväksi.

Tosiasia on kuitenkin se, että kunnat huolehtivat jatkossakin mm. opetustoimesta, varhaiskasvatuksesta, kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluista, yhdyskuntatekniikasta, kaavoituksesta ja elinkeinopolitiikasta, eli taatusti tärkeää ja mielenkiintoista työtä riittää Naantalissa naantalilaisten hyväksi.

Muutos on edessä, mutta se on myös mahdollisuus. Tulevat kuntapäättäjät voivatkin nyt entistä ponnekkaammin keskittyä Naantalin kehittämiseen ja elinvoiman turvaamiseen. Naantalin tulee jatkossakin huolehtia väestönkasvusta ja yritystoiminnan edellytyksistä. Turun seudun kunnilla on kova keskinäinen kilpailu asukkaista ja yrityksistä ja tässä kisassa emme saa jäädä muiden jalkoihin. Naantalista ei saa muodostua pelkkä asumalähiö, vaan Naantalin tulee brändinsä mukaisesti olla kaupunki, joka sekä arvostaa historiaansa että samalla uudistuu ajan vaatimusten mukaan.

Naantalilla on tässä kilpailussa todella hyvät lähtökohdat. Kaupungin talous on kunnossa ja viime vuotta koskeva tulosennuste on selkeästi ylijäämäinen ja velan määrä laskussa. Myös työllisyystilanne on Naantalissa viime vuoden aikana kohentunut muuta Turun seutua nopeammin.

Naantalilaiset ovat myös useissa asukaskyselyissä kertoneet olevansa tyytyväisiä Naantalin palveluihin niin määrän kuin laadunkin osalta. Hyvästä kuntalaispalautteesta ja talouden hyvistä luvuista tuleekin antaa kiitos kaupunginjohtajan johdolla työtään tekevälle kaupungin henkilöstölle.

Myös Naantalin väkiluku ja erityisesti Naantaliin muuttaneiden määrä kasvoi viime vuonna Turun seudulla toiseksi eniten heti Turun jälkeen.

Edellä mainitut seikat ovat vahvoja signaaleja Naantalin elinvoimasta ja vetovoimasta .

Naantalin elinvoiman säilyttäminen vaatii myös päättäjiltä rohkeita päätöksiä ja toimenpiteitä. Viime maanantaina kaupunginvaltuusto hyväksyi Manner-Naantalia koskevan osayleiskaavan, jossa on haettu nimenomaan mahdollisuuksia kehittää Naantalia tulevina vuosikymmeninä. Nyt hyväksytty kaava mahdollistaa hallitun 2500 -3000 asukkaan väestökasvun kaupungin keskeisillä alueilla. Asukasmäärän lisäys tukee osaltaan kaupallisten palvelujen säilymistä Naantalin keskustassa.

Yleiskaava antaa myös mahdollisuuksia suunnitella rakentamista rantojen tuntumaan. Merelliset tontit ja asuinpaikat ovat juuri niitä kilpailutekijöitä, joita meidän tulee olla valmiita tarjoamaan, jotta erotumme ja säilymme vetovoimaisena asuinpaikkana. Nämä rannan tuntumassa olevat kaava-alueet ovat luonnollisesti herättäneet paljon keskustelua. Palaute onkin ollut tärkeää ja se on näkynyt myös monilla alueilla kaavamerkintöjen muuttumisena ja tarkentumisena.

Kaupungin elinvoima perustuu paljolti myös aktiiviseen elinkeinopolitiikkaan. Varsinais-Suomen maakuntaennusteen mukaan Naantali on viime vuosina parantanut sijoitustaan yrittäjien antamissa kunnan yritysilmapiiriä koskevissa kyselyissä. Valtuuston hyväksymä Manner-Naantalin osayleiskaava tarjoaa uusia kaavaratkaisuja yritysten toimitiloja varten. Kaupungin ydinkeskustassa on alueita liike- ja toimistotiloille ja teollista rakentamista varten alueita on mm. Humaliston ja Isosuon alueilla.

Naantalin sataman toimintaedellytykset ja kehittämistarpeet tulee turvata, sillä hyvin toimiva satama on elintärkeä niin Naantalissa toimivalle teollisuudelle kuin myös kaupungin taloudelle.

Matkailu on kautta historian ollut keskeinen osa kaupungin brändiä. Kaupunki on yhdessä yrittäjien kanssa onnistunut hyödyntämään kaupungin merellisiä luonnonolosuhteita ja historiallista kaupunkikuvaa. Mutta tosiasia on, että Naantalin kiinnostavuus Suomen matkailukaupunkien joukossa on laskenut. Uudessa osayleiskaavassa on pyritty hakemaan tähänkin tilanteeseen parannuskeinoja. Kailon saaressa on mahdollisuus laajentaa matkailuun tukeutuvia palveluja. Lisäksi mm. Kuparivuoren alueen kaavamerkinnät ja Lammasluodon kaavamerkintä A/rv mahdollistavat myös matkailupalvelujen kehittämisen ko. alueilla kuten myös virkistyskäytön.

On myös hyvä muistaa, että Naantalin laaja saaristoalue tarjoaa edelleen paljon mahdollisuuksia käynnistää esimerkiksi uusia asumiseen ja matkailuun liittyviä hankkeita.

Naantalilaistenkin Sote-palvelut tulevat lakiesitysten mukaan siirtymään maakuntahallinnolle. Niinpä onkin tärkeää, että Naantalissakin huolehdimme kaupunkilaisten edunvalvonnasta ja pidämme kaikin keinoin huolta siitä, että nykyisin niin laadukkaat lähipalvelut, kuten vanhuspalvelut ja terveyskeskuspalvelut, säilyvät ja säilyttävät tasonsa.

Lopuksi uskallankin vastata aluksi esittämääni kysymykseen myöntävästi: Naantalissa on luottamushenkilöillä tulevaisuudessakin ratkottavanaan iso joukko Naantalin elinvoiman ja vetovoiman säilyttämisen kannalta keskeisiä ja merkityksellisiä asioita. Mutta se taustatieto toivottavasti auttaa, että monet asiat ovat Naantalissa kehittyneet viime vuosina myönteisesti ja että luvassa on paljon mielenkiintoista työtä niille, joita kiinnostaa olla mukana päättämässä Naantalin tulevaisuudesta.

Markku Tuuna
Naantalin kaupunginhallituksen puheenjohtaja (kok)